Teiniemestä Koivikoksi

Seppälästä, yhdestä Kartun kantatilasta, lohkaistiin aiemmin torppana ollut Teiniemi itsenäiseksi palstatilaksi vuonna 1837. Teiniemen tilalla oli useita isäntiä ja emäntiä, kunnes viimeinen talossa asunut omistajaperhe muutti Heittolan Keisarille (Kauppila) vuonna 1870. Asumattomaksi jäänyttä Teiniemen tilaa hallitsi ja viljeli tuomari Wegelius ja hänen jälkeensä hänen poikansa agronomi Karl Gustav Wegelius, joka asui Nygårdin verotilalla (Ikaalisten kylpylä). Vuonna 1916 paikallislehti kirjoitti, että "myytävällä Teiniemen tilalla ei ole rakennuksia, paitsi tarpeelliset heinäladot”.

Torpparivapautuslain mukaan seuraava omistaja, Kyron tehtaitten konsuli Gösta Sumelius myi Teiniemen maat 19 eri tilana vuonna 1918. Entisen talouskeskuksen paikan ja lähipellot, yhteensä 127 hehtaaria, ostivat Jyllistä kotoisin olleet Jalmari (1889-1959) ja Lyyli (1887-1957) Jylli. He antoivat tilalle nimeksi Koivikko ja rakennuttivat uuden mansardikattoisen päärakennuksen ja tarpeelliset karjarakennukset 1920-luvun alussa. Jyllit viljelivät maata ja heillä oli hyvä lehmäkarja. Jalmari ja Lyyli olivat hyvin ahkeria, taloudellisia ja nuukia, täyttä maitoakin annettiin vain kissalle.

Jyllien avioliitto jäi lapsettomaksi ja niinpä puolisot tekivät elinaikanaan keskinäisen testamentin, jolla he määräsivät, miten heidän omaisuutensa tulee heidän jälkeensä jakaa. Lyyli Jylli kuoli ensin. Frans Jalmari Jylli allekirjoitti syksyllä 1958 testamenttinsa, jolla hän määräsi mm. seuraavaa: "Ikaalisten kunnan Kartun kylässä omistamani Koivikko-niminen tila Rn:n 7:9 kaikkine irtaimistoineen luovutetaan Ikaalisten seurakunnalle käytettäväksi seurakunnan vanhusten huoltamista varten seurakunnan sopimaksi katsomalla tavalla, mutta tila on kuitenkin jatkuvasti pidettävä jakamattomana. Seurakunnalla on oikeus perustaa tilan ja vanhainkodin hoitoa varten lahjoittajan nimeä kantava säätiö."

Viisi vuotta Jalmari Jyllin jälkeen perustettiin Jalmari Jyllin säätiö. Seurakunta luovutti säätiölle pienen pääoman ja teki maanvuokrasopimuksen pappilan hakamaasta, mille paikalle sittemmin pystytettiin vanhainkoti Jyllin kodit. Koivikkoon päätettiin perustaa leirikeskus. Jo vuonna 1960 Koivikossa saunottiin ja pidettiin seurakunnan tilaisuuksia.

Retulahden puolella olevasta kuivausriihestä remontoitiin sauna, sitten rakennettiin ulkorakennuksiin majoitustiloja ja korjattiin asuinrakennusta. Uusi leirikeskuksen päärakennus keittiöineen ja kirkkosaleineen valmistui vuonna 1969. Viisi vuotta myöhemmin nousivat erilliset majoitusrakennukset ja aitta. Asuntoloihin hyödynnettiin pappilan vilja-aitat. Hämylänlahden (entisen Teilahden) rannalle valmistui partiolaisten sauna, joka tehtiin Keturin pappilan aitoista. Uusi hirsinen saunarakennus kokoussaleineen valmistui vuonna 2001.

Jalmari ja Lyyli Jylli olivat kovin lapsirakkaita. Sukulaislapset ja kylän lapset muistavat, miten he saivat 1930-luvulla tulla Koivikkoon kuuntelemaan radiota ja miten he saivat noukkia mesimarjoja ruohokattoisen maakellarin päältä ja käydä syömässä Lyylin mansikkamaalla.

 

Teksti Kartun kylälehdestä 2007 nro 1

Kerhonohjaakurssi partiomajalla vuonna 1972
Kerhonohjaakurssi partiomajalla vuonna 1972